Sortavala (vuoteen 1918 asti Serdobol) on kaupunki Sortavalan piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä. Kaupunki sijaitsee Laatokan pohjoisrannalla noin 150 kilometriä Viipurista ja 250 km Petroskoista. Asukasluku on noin 18 000 (2022). Kaupunki on Sortavalan piirin hallinnollinen keskus. Sortavala kuuluu Suomen toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliitolle luovuttamiin alueisiin.
Sortavala sai kaupunkioikeudet vuonna 1632, mutta oli tärkeä kauppapaikka jo 1500-luvulla. Uudenkaupungin rauhassa 1721 kaupunki luovutettiin Venäjälle ja sille annettiin venäläinen nimi Serdobol. Vuonna 1811 se liitettiin muun Vanhan Suomen mukana Suomen suuriruhtinaskuntaan. Sortavala kuului itsenäiselle Suomelle vuodesta 1917 vuoteen 1940, jolloin se jäi Moskovan rauhassa Neuvostoliitolle.
Ennen 1900-luvun alkua Sortavalan arkkitehtuuri oli pääosaisin puinen, mukaan lukien Turunkatu. Vuonna 1904 suuri tulipalo kuitenkin tuhosi lähes kaikki kadun puutalot. Katua alettiin rakentaa uudelleen vasta 1920-luvulla.
Sortavalan vanhat, ennen sotia rakennetut rakennukset ovat vielä pääosin pystyssä, jotkut kunnostettuina, useimmat myös samassa käyttötarkoituksessa kuin ennen. Esimerkiksi koulut toimivat edelleen kouluina, pankit ovat pankkikäytössä, samoin posti, sairaala ja palokunnan rakennus toimivat entisissä rakennuksissaan. Katujen nimet ovat osin entiset ja osa vielä suomeksi. Sortavala on saanut arkkitehtuuristaan vuonna 1990 ”Historiallisen kaupungin statuksen“.
Sortavala on suosittu turistikaupunki kauniin luontonsa ja varsinkin Valamon saaren vuoksi. Suomen halki Skandinaviaan kulkeva “Sininen tie“ alkaa juuri Sortavalasta.
Lisäksi kaupungin sijaitseminen lähellä rajaa ja Niiralan rajanylityspaikkaa tuo kaupunkiin turisteja eri puolilta myös Suomesta.
Nähtävyydet
Ortodoksinen katedraali, valmistunut vuonna 1873.
Sortavalan kultuuritalo (aik. seurahuone), valmistunut vuonna 1909.
Valamon luostari, tunnin matka kantosiipialuksella.
Gogolevin ateljee, puutaidetta keskustassa.
Sortavalan hotellit — kysy lisää meiltä info@go-karelia.com