Karjala (keskiajalla Korela; ruots. Karelen) on maantieteellinen alue Fennoskandian itäosassa. Nykyisin Karjalan alue jakautuu Suomen ja Venäjän kesken.
Venäjälle kuuluva Karjala kuuluu valtaosaltaan Karjalan tasavaltaan, joka käsittää suurimman osan historiallisten Aunuksen ja Vienan Karjaloiden alueesta sekä Laatokan Karjalan ja sen pohjoisosan Raja-Karjalan. Tasavallan pääkaupunki on Petroskoi (asukasluku n. 270 tuh.)
Karjalan tasavalta sijaitse Venäjän luoteisalueella. Perustettu 8 kesäkuuta 1920 entisen Aunuksen läänin alueelle Karjalan työväen kommuunina. Nykyinen nimi hyväksyttiin 13 marraskuuta 1991.
Karjalan aluetasavallan pinta-ala on 180,5 tuhatta neliökilometriä (1,06% Venäjän federation alueesta). Tasavallan pohjoisen ja eteläisen rajan välillä on 660 km, lännestä itään (Vienan) Kemin korkeudella — 424 km. Karjalan naapurina on lännessä Suomi, etelässä -Leningradin ja Vologdan hallintoalueet, pohjoisessa — Murmanskin hallintoalue. Tasavallan kaakkoisosassa tasavallan maa-alueita huuhtoo Vienanmeri.
Valtionkielenä on Karjalan tasavallassa venäjä. Tasavalta on Venäjän federation monikansallinen subjekti: venäläisiä — 76,6%; karjalaisia — 9,2%; valkovenäläisiä — 5,3%; ukrainalaisia — 2,7%; suomalaisia — 2,0%; vepsäläisiä — 0,7%.
Karjala on kallioiden, suurten irtokivien ja kymmenien tuhansien järvien seutua. Sen minipuolinen ja eräiltä kohdin jopa ainutlaatuinen reliefi kertoo Karjalan geologisen kehityksen vaiheista viime 3,5 miljardin vuoden ajalta. Suurin osa tasavallan mannermaata on kumpuilevaa tasankoa selvästi näkyvine jäätikön siirroista johtuvine jälkineen. Mantereen aaltomainen kivinen pinta säilyttää muinaisvuorten jälkiä. Karjalan tasavallassa on yli 61 tuhatta järveä ja 26.7 tuhatta jokea. Suurimmat järvet — Laatokka (pinta-ala 17,7 tuhatta neliökilometriä) ja Ääninen (pinta-ala 9,9 tuhatta neliökilometriä) ovat Euroopan suurimpiä vesistöjä.
Karjalan alueella on noin 4 000 kulttuuri- , historia- ja luontomuistomerkkiä. Niistä mainittakoon seuraavat: valtion historiallis-rakennustaiteellinen ja etnografinen Kizhi -ulkoilmamuseo (Äänisellä); Valamon saaristo (50 saarta Laatokan pohjoisosassa, munkkiluostari); Uspenskin tuomiokirkko (XVIII) (Vienan) Kemissä; Uspenskin puukirkko (1774) Kontupohjassa; Laatokan pohjoisrannikon rakennustaiteen muistomerkit; Vienanmeren rannikon ja Äänisen itärannikon kalliopiirrokset; seidit Kuzova -saarilla Vienanmerellä; Kivatsun vesiputous; Paanajärven ja Vodlajärven kansallispuistot; Vienan Karjalan runokylät (Kalevala -eepoksen runojen synnyinsijat)
Tasavallan pääkaupunki Petroskoista on matkaa Moskovaan 925 km, Pietariin — 401 km ja Helsinkiin — 703 km.